Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat olleet 70-luvun alkuvuosista alkaen hyvin voimakkaasti mukana avoimen yliopiston kehittämisessä. Toimintaa ohjaavissa työryhmissä, komiteoissa, arvioinneissa ym. yhteydessä ovat vapaan sivistystyön kentän edustajat lähes poikkeuksetta olleet mukana. Ensimmäiset suuntaviivat avoimelle yliopistolle määritteli Suomen Kulttuurirahaston avoimen korkeakoulun toimikunta mietinnössään vuonna 1976. Paitsi toiminnan yleisiä periaatteita, toimikunta hahmotteli hyvinkin yksityiskohtaisesti yhteistyötä kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen kanssa. Vapaan sivistystyön kannalta merkittävänä etuna pidettiin sitä, että avoin korkeakoulu ”monipuolistaa näiden laitosten koulutustarjontaa. Täten avoimen korkeakoulun avulla voidaan kohottaa vapaan sivistystyön yleistä tasoa”
Pysyvämmät linjaukset laati komiteamietinnössään Avoimen korkeakoulun toimikunta. Toimikunta toi mietinnössään esille, että avoimen yliopiston käynnistäminen ei ole pelkästään korkeakoululaitoksen kehittämistä. Se on myös laajemmin aikuiskoulutuksen kehittämistä. Se ”nojaa suuressa määrin samoihin aikuiskoulutuslaitoksiin, opiskelumenetelmiin ja opetuksen järjestämistapoihin kuin muukin aikuiskoulutus”.
Lue koko selvitys avoimen yliopiston asemasta, tehtävästä ja tarpeesta.